mä olen aina pitäny vuonna 91 jälkeen syntyneitä ihmisiä ihan hirveinä. toki siel on niit helmiä, ei rasittaviakin. mitä nuorempi henkilö on, sitä suuremmalla todennäköisyydellä asiat menee pieleen. Ihmiset väittäää että me ysikutoset ollaan ysikytluvun rundowneja.on varsinkin ysivitosten ongelmana.
no, kerrompa tässä teille sadun, lapset. sadun jonka jälkeen jokainen joka käyttäytyy näin voi vaan mennä itseensä.
aamu oli kirpeän kylmä, ja pimeä koska aurinko ei ollut ehtinyt kivuta tarpeaksi korkealle.Tarinan sankaritar yrtti saada silmämeikkiänsä onnistumaan, mutta tyytyi vain yksinkertaiseen kajaaliin ulkosilmäkulmissa, sillä mitäpä se olisi hyödyttänyt.sankaritar sulki nestemäisen kajaalinsa, ja asteli nurkan takana olevalle nojatuolille, sen käsinojan yli ninjaten istumaan keltaiseen pehmustettuun tuoliin. Hän avasi tietokoneen, ja kirjautui ensi töikseen wilmaan. Yön aika oli saapunut viesti, jossa opinto-ohjaaja ilmoitti hlauavansa kaikki mahdollsiet vapaat tutorit auditorioon ruokailun loppu puoliskolla, sillä yhdeksäsluokkalaiset ahtialasta tulisivat tutustumaan juuri tähän sankarittaremme lukioon. sankarittaremme oli tutor, mutta pohdiskeli joka hetki, olisiko tutorina oleminen hänen juttunsa vai ei. Sankaritar oli kaikkea muuta kuin sosiaalinen ja itsevarma, itseasiassa hän vihasi itseään perinpohjin ja vältteli kaikenlaisia sosiaalisiakanssa käymisiä. Kaikki tämä ja paljon muutakin, johtui tytön taustasta - yli kymmenen vuotta kestäneestä kiusaamsiesta koulussa ja sen ulkopuolella, netissä ja puhelimen välityksellä.
Sanakritar pakkaa laukkunsa, laittaa ulkovaateet päälleen astuen ulos pakkaseen, jota hän vihaa. matkalla bussipysäkillä, ajatukset ahtialaisista kaikkoavat hetkeksi, kun Black Veil Brides täyttää sulosoinuillaan kaiken vapaan tilan sankarittaren aivoissa. Bussi matka menee kutne se aina menee, kukaan ei uskalla istua hänen viereensä, vaikka se olisi ainut vapaa paikka jäljellä. ei sillä, että sankaritarta haittaisi.
Kouluun päästyään sankaritar suorittaa aamun perus rutiinit, eli hipsii kahvioon noutamaan kofeiinia itselleen, ja sen jälkene tepastelee matematiikan valmistelu tunnille, jossa vaipuu epätoivoon. tähän mennessä tarina on edennyt täydellisen sujuvasti normaalinpäivän kaavaa, mutta fysiikan ja saksan tuntien jälkeen on koittanut h hetki. Sankaritar saa sidekickkinsa kanssa alkaa ohjastamaan yhdeksäsluokkalaisia, joiden lukumäärä oli 60 henkeä, ylös audiotorioon. sankaritar tekee terävän havainnonensimmäisen minuuti aikana. 60 stä henkilöstä, kolme on erilaista. kun Sankaritar katsoo tarkemmin, nämä kolme henkilöä eristätyvät lopuista viidestäkymmenenstäseitsemästä massanuorten joukosta. tässä vaiheessa sankarittaren vaistot heräävät ja varoittvat siitä, mitä on tulossa.
puolituntia myöhemmin, sankaritar yrittää pysyä rauhallisena, kun ysejä jaetaan ryhmiin, niin etä heitä riittää 13sta tutor joukolle kierrätettäväksi. sankarittaren ja sidekickin numero on yksitoista, sankarittaren epäonnen luku.
kun he viimein saavat ryhmänsä, tyttö panee merkille että he saavat neljä jätkää. sankaritar nielaisee hiljaa kurkuunsa nousseen palan, ja kääntyy ympäri astellen kohti portaita, nelikon seuratessa häntä ja sidekickkiä. ennen kuin ryhmä on päässyt edes ensimäöiselle askelmalla kohti pohjakerrosta, takaata kuuluu "Onks TOI tutoori?" ja johon vastataan "Kyllä, se on tuutor. ROLFM" sankakritar ynähtää, etät joo hän on tutor, eiks ookkin kauheeta, ja väläyttää lämpimämimmän hymynsä jätkille jotka virnuilevat ilkeästi. ensimmäisenä pysähdys paikkana on koulun jumppasali pohjakerroksessa. juuri enne kuin porukka pääsee sisään, joku jätkistä huutaa ettei sitä paperia tartte pitää esillä, kyllä ne näkee senmuutenkin. sankaritar puree hammasta, ja psitää sidekickin selittämään. kun puhekesi tulee nyrkkeily säkki, mutta tila jossa se on on suljettu. jätkistä yksi menee vittuillen ja pätään aukoen avaaman oven ja itse sisälle peilisaliin. Sankaritar murisee, että heille oltiin sanottu että jos ovet ovat auki, sisälle saa mennä. no eipä pojat kuuntele. no matka jatkuu jumppasalin haukkumisen jälkeen läpi kielletyn oven, jonka nimitystä jätkät ivaavat. tyässä vaiheessa kierrosta on kulunut jo noin kaksi minuuttia, kun sankaritar kuulee kuinka yksi pojista vertaa häntä käveleväksi läskiksi pingviiniksi. tyttö puree hammasta, ja vie porukan katsomaan kuntosalia, jota hän itsekkin moittii. no, jätkien haukuttua sekin paikka, on aika jatkaa kohti musiikin luokkia, ja läpikulku tapahtuu grafiikan luokkien lävitse. kun viimein päästään msuiikin luokkaan, jossa sankarittaren oma luokka on pitämässä tuntia, tutustujat ohjataan luokan eteen riviin. no, sankarittaren ryhmästä yksi, alkaa aukomaan pätäään musikin opettajalle. tyttö tekee facepalmin, ja katselee kuinka hänen luokkansa katsoo pää vinossa tätä vittuilevaa oppilasta.matka jatkuu sankarittaren hengensalpautuessa,ja kun ryhmä pääsee ruokailutilaan, tulee lisää vittuilevaa tesktiä pojilta, kun sankaritar korottaa ääntään meluavien apinoiden yli. "Ei tartte huutaa, vitut täl ei uskalla kysyäkkään mitään. en kysy enää mtiää ku huudetaan vaan. on siinki tutorit." sanakritar tokaisee kalseasti, "Hyvä."
Matka jatkuu, rehtorin käytävää eivät trutorit jaksa edes näyttää, he vain viittavat. tämä saa taas aikaan arvostelua. nyt on sidekickin vuoro alkaa vittuilemaan takaisin. no portaat ylös ja juhlasalia kohden. no nyt, tutorit menevät edellä, ja pojat läimäyttävät oven kiinni heidän perässään, juosten karkuun, portaikkoon josta ei pääse pois. sidekick hakee heidät tyynenrauhallisesti, joidenkin kolmosten nauraessa kippurassa, tiedä sitten kelle. no lopulta jätkät alistuvat sankarittaren vallan alle, ja astuvat jumppasaliin, josta sidekick selittää. no seuraavana mennään kolmoskerrokseen, josta sankaritar osoittaa historian luokat, kielistuodion jonne hän sanoo ettei ole menemistä, silläs iellä on kirjoutukset. joku pojista matkii kimittävällä äänellä hänen sanansa, johon sankaritar sanoo painostavasti "Hyvä että meni perille." tässä vaiheessa sankaritar näkee sidekickkinsä ilmeen, ja tokaisee lujaan ääneen; "Hei mitä sä odotit, noi on ysiseiskoja... ahtialasta." tuota samaa tyttö toisteli vähän väliä, pitäääkseen sidekickkinsä judoamasta jätkiä ikkunoista pihalle. jatkuva arvostelu siitä, mitä tutorit näyttivät ja mitä eivät näyttäneet sai sankarittaren, varsin pitkäkestoisen pinnan kulumaan pahasti. lopulta mentiin neljänteen kerroksene josta tutorit esittivät matikan luokat. " vittu jotain luokkia selittävät." kuului ärsyttävä ääni. lopulta, kun sankaritar ei tahtonut viedä apinasakkia fysiikan luokaan mutta käytti heidät fysiikan käytävässä. no, juuri kun he olivta lähtemässä, fyysikan maikak tulee ja alkaa aukomaan, ja kutsuu heidät luokkaan. no pojat sitten innostuvat mollaamaan taas sankaritarta joka ärähtää että alkakaa sitten jo painumaan sinne. nopea läpikulku, jonka jälkene suunnattiin takaisin auditoriolle, ja ennen kuin sinne päästiin, jatkui arvostelu tutorien tekemisistä. tässä vaiheessa sankaritar napsahti ja mainitsi kovaan ääneen, ettei kukaan pojista ollut hakemassa edes lukioon, eivätkä he edes pääsisi sisään. "No ei ainakaan tän jälkee." johon sidekick sanoi, että hyvä, sydämmensäpohjasta.
sankaritar päätti, ettei enää menisi dolores pimennon pitämälle enkuntunnille vaan suuntaisi kohti kotia - ja niin oli parempi sillä heti sillä sekunilla kun hän jäi yksin, sankaritar murtui kyhjöttämään pienenä sykkyränä ajatellen olevansa paska oihminen, läski kävelä pingviini,, virtahepo, ja paska tutor. tämän lisäksi muistot ylä-asteelta repivät vanhat haavat jälleen auki. vielä tänäkin päivänä sankaritar, joka urhoollisesti kesti 12minuutin kidutuksen, tuntee katkeruutta ja hakee lohtua ainoasta valonpilkkeestä, häiriöillä ei ole tarpekasi hyvä keskiarvo lukioon, ja häiriköt menee amikseen, ne ei tule lukioon.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti