Viikonloppu oli ja meni, ja se oli mun paras viikonloppu ikinä tähän mennessä.
Mä en tiedä, miksi mä hermoilin, mutta kerrankin ei tarvinnut pyöriä siellä yksin. mä menin sinne kavereiden kanssa, mutta ne feidas mut kun aloin tekemään läheisempää tuttavuutta erään toisen cossarin kanssa.
tää cossari pelastikin mun viikonlopun sit ihan täysin ^^
mut oishan se pitäny tietää, te conin jälkeenonvitun paska fiilis. mä häpeen itteäni, vihaaan itteäni ja ajattelen vaan koko ajan kuinka huomionkipee paska mie olen.
mä koitan hengittää rauhallisesti, sillä mua pelottaa se tosiasia, että terät on hiipiny mun mielen perukoille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti