Mä päätin loppu koeviikosta että en ota enääturhaa stressiä siitä, mitnw noi kokeet menee.
"kunhan pääsee läpi"
mä en tiedämistä se johtuu. siitäkö, että mulla on aivan liian monta rautaa tulessa? mun motivaatio koko totaalisen romahduksen kursssin lopussa. mä hyvä jos jaksoin nousta ylös. kuuntelin saarnaa siitä, kuinka ignooraaminen oikeasti toimii.
ja paskat.
nyt mulla on kuvislinjan työt tänään palautuksella, muttei mulla ole niitä valmiina. mä haluan vaan vajota maan alle. sieltä' tuli just kauhee määrä kehujakin, ei hävetä siis.
en mä tiedä, mä olen vaan väsynyt - ihanku jokin ois nyt erilailla kun oon täyttäny seittemäntoista.
ihanku mä en ois se ihmine joka mä olin 16 vuotiaana. tai nuorempana.
2.2 helmikuuta, eli viime lauantaina, mä satuin randomisti katsomaan peiliin kun olin saanut itseni jhlakuntoon. siinä mitään enempää miettimättä mä sanoin "Wau.. mä oon nätti." ei mennyt kyl kauaakaan kunmä tuijotin itteäni silmiin. "anteeks.. kuinka?" mutta mä en silti tunnu jaksavan mitään.
 |
| http://25.media.tumblr.com/44638d50c5b9396d76e4551fbbd7158d/tumblr_mhofc7sccm1qeo5uto1_500.jpg |
Sinulle on haaste blogissani!
VastaaPoistahttp://aaadelheid.blogspot.fi/