Välillä tuntuu että elämä vaan menee ohi nenän eestä.
mä en vaan jaksais oikein mitään, ainakaan selitellä. eikä mu akiinnostais mennä helsinkiin tänää, mieluummin oisin kotona tekemäs kuviksen kotitöitä, lukemassa tulevaa koeviikkoa varten. hesassa se on mahdotonta - kakara vänkää huomioo ja kirkuu, isottelee. toinen huutaa alakerrassa, mutta ei oio snetään niin raivostuttava. ja kun siellä on pakko mennä ulos päivittäin - ei mulla ole aikaa lumihangessa peuhaamiseen kun siel on yli 25 astetta pakkasta - EI mulla ole varaa tulla taas kipeeks, olin jo tän viikon koulussa kipeenä, koska edellsienä perjantaina saiarstuin uudelleen. toisen kerran kolömenviikon sisällä.
en mä tiedä kauanko mä viihyn siellä tällä kertaa -.-
ain taas muistutuksen että mun piteis cossata tulevassa miitissä shuraa, vaikka just nyt mun fiilis ei ole semmonen. mua ahdistaa ajatus sen asun päälle laitosta, etenkin koska peruukki tekee kuolemaa. en tiedä millä verukkeella pääsisin pois siitä, ilman että rakas edo pahoittaa mielensä ja/tai annan väärän kuvan.. taas.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti