tyhjät taskut on

Mä usein mietin, mitä hemmettiä mä teen lukiossa. tai pikemminkin, mitä hemmettiä mun kaverit tekee lukiossa.  kolme ihmistä jotka istuu lähekkäin, pölisee ja riehuu keskenään tuneilla. ja arvaa onko ne mun kavereita?
Jos mä valitan että voiko ne olla hiljaa, ne käskee et mun pitee men muualle istumaan, ja ignooraa mut kun huomautan  että ne vittu kuuluu ihan helvetin selvästi ympäri luokkaa. itse asiassa viimeisimmällä uskonon tunnilla vaioin eripuollelle luokkaa, ja olin oikeassa; perhana se mitään auttanut.
aikaisemmin käytös ei ole tosin vaikuttanut tällä tavalla, mutta nyt se on alkanut pännimään. huomasin, että haluan oikeasti ottaa opiskelun vakavasti, kun kerran motivatio on jokseenkin parantunut - ehkä vain olen kasvamassa, ja eräiden käytös käy hermoille. ei siitä sen enempää.

onse vaan niin sulonen

 Periaatteessa en ole tehnyt mitään, mistä pitäisi mainita mitään. kävin kyllä I'n syndeillä, onnistuin hajottamaan lasin, ja olin kerrankin.. sekasin. siis, lapsellinen. kiipeiltiin lumikasoihin, lajiteltiin ihmsiten jätteitä ja sii'ä sivussa vandalisoitiin tarroilla jotain kiipeilyseinää tarhan vieressa. ja olin kotona joskus enen puoltayötä.

mä rakastan pilvi kuvia

niin, ja kuvailin. vähän kaikkea turhaa ja kivaa. kuten taivasta, koiria ja mummoni synttäreitten katto koristeita, joista hän halusi kuvia FB'hen, mutta kas kumma valitsikin Timon ottamia, salamaraiskattuja huonolaatu kuvia mun tunnelmallisten kuvien yli. okei, omakehu haise,e mutta ne sen timon ottamat kuvat, ne on karseita. jopa mun inhokki serkkupuoli pystyy parempaan, veljensä järkkärillä. ( neiti ottelee duckface kuvia ittestään ja muuttaa FB'n profiili kuvan kerran kahdessa viikossa jos ei useammin. )
ei mulla muuta ole sanottavaa, kuin että normaalit, arjen peinet asiat pyörii päässä ja se haukkuva itsetuhoinen persellee potkiva ja naamaan sylkevä piru koittaa saada musta taas otetta.

niiltä syndeiltä, kuvitelkaa tolalnen ylivalottuneena, varjotuneena valkosena pikselimössönä ( ja tärähtäneenä)