kaks päivää.
tai no periaattees yks puol.
must tuntuu et puolet mun ryhmistä vihaa mua - tai ainakin on päättäneet etten mä ole hyvää tai järkevää seuraa. jälkimmäistä en ihmettelisi yhtään.
mutta olen mä onnistunut löytämään lapsuuden kaverini, saamaan periatateessa kaks uutta tuttua, ehkä kolme.
mutta mun on edelleen hankala hengittää.
tuntuu joka ilta kun muistelee mitä kävi koulussa että hitto oon nolo, ja tyhmä - nyt ne ajattelee et oon vaan karseen tyhmä.
mut kai se tästä.
mut periattees mä kai vaan oon varpaillani ja odotan et jostain hyppää ilkee ihminen ja pistää mun hauraan lasilinnan palasiks.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti